, , ,

Just say there's nothing holding you back

Keskiviikkona tulikin jo kaks viikkoa täyteen täällä asustelua. Jotenkin tuntuu kyllä että olisin ollut täällä jo ikuisuuden. :D Arki on lähtenyt rullaamaan ihan sujuvasti ja tekemistä on kyllä löytynyt. Mun arkirutiini on melko simppeli. Aamuisin herään seiskalta ja laitan pojille aamupalaa, teen lounaat, vahdin että ne pesee hampaat ja pukeutuu jne. Sitten yleensä leikitään vähän aikaa ennen koulua. Tällä viikolla ollaan melkein joka päivä ajeltu pyörillä pihalla kun Tyler vihdoin oppi ajamaan ilman apupyöriä. :) Puol ysin aikaan sitten lähtään kouluun jonne vien ne autolla. Sen jälkeen olenkin vapaa kolmeen asti, kunnes pojat pääsevät koulusta. Välillä tuossa välissä Ericalla on jotain asioita, jolloin minun pitää kuskata häntä tms ja pari kertaa viikossa tulee pestyä pyykkiä + siivoiltua. Muuten olen sitten vapaa päivisin tekemään mitä huvittaa. Viime viikolla tulikin tavattua useita au pair tyttöjä päivisin ja tällä viikolla ollaan oltu useampaan otteeseen rannalla Annan kanssa. Anna on yksi saksalainen tyttö jonka tapasin viikko sitten ja ollaan nyt hengailtu aika paljon yhdessä. :)


Kolmelta pitää sitten olla aina takaisin täällä Parkervillessä hakemassa poikia koulusta. Koulun jälkeen sitten tehdään kotitehtäviä, leikitään tai mennään puistoon, jossa yleensä viihdytään illallisaikaan asti. Illallisen jälkeen mun hommiin kuuluu vielä yleensä huolehtia että pojat käy suihkussa ja sitten lukea iltasadut. Alunperinhän mulle sanottiin että olisin vapaa illallisen jälkeen mutta ei oo ihna niin nyt mennyt. :D Eipä toi satujen lukeminen mua sinänsä haittaa, kun harvemmin mä kuitenkaan mihinkään täältä enää iltaisin lähden, mutta vähän ärsyttää ihan periaatteesta haha. 


Viime perjantaina käytiin Annan kanssa vähän tutustumassa Perthin yöelämään. Olin tosin autolla ja lähdettiin jo aika ajoissa kotiin, mutta tulipahan vähän nähtyä. Meidän kimpussa oli koko ajan ihan ihme porukkaa, tuli mm kuultua tanssilattialla että mulla on maailman kauneimmat hampaat, ja kyseisen kohteliaisuuden kertoja oli ainakin omien sanojensa mukaan hammaslääkäri.. Jahas.. Sitten meidän perässä roikkui joku nelikymppinen liikemies joka toitotti jumalan siunausta ja halusi kovasti tarjota mulle teetä.. Mistä näitä riittää.. Lauantaina käytiin sitten Annan ja hänen au pair lapsensa kanssa Kelmscott showssa. Päivä oli muuten ihan jees, mutta täällä oli aivan helvetin kylmä. Vettä satoi ja tuntui että ollaan Suomen syksyssä.. Cara tietenkin oli ihan innoissaa kaikesta ja halusi koko ajan juosta joka paikassa vaikka keli oli mitä oli. Onneksi me löydettiin churroja jotka sitten auttoivat kestämään hyytävää säätä. Loppuilta vietettiinkin sitten Annalla peiton alla pizzan ja leffojen parissa. 


Muuten on siis mennyt tosi hyvin kaiken kanssa, mutta tää välimatka vähän tökkii. Täältä missä mä asun ajaa keskustaan/rannalle/mihin tahansa missä on ihmisiä melkein tunnin. Tää on myös tosiaan pelkästään lapsiperhealuetta eli nuoria, eikä muita au pairejakaan oikein löydy. Pysäköintimaksut on Perthissä vielä melko suuria ja siihen vielä bensat päälle niin aika kalliiksi tulee vapaa-ajan vietto. Kuulin Ericalta myös että Perth oli listattu jossain listauksessa maailman kolmanneksi kalleimmaksi kaupungiksi. Kiva.


Huomenna olis tarkotus lähteä vapaaehtoisena seuraamaan Tough Mudderia. Itse en siis tällä kertaa osallistu kun ei kroppa vielä kestäisi, mutta ensi keväänä ehkäpä.. Marraskuuksi on myös jo hirveästi suunnitelmia kehitetty Annan kanssa, mutta niistä sitten lisää myöhemmin.



2 comments

  1. menitkö ausseihin aupairiksi järjestön kautta vai itsenäisesti?:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heippa, ihan itsenäisesti tänne tulin. :) Sori kun kesti vastaaminen, olin netin kantamattomissa muutaman päivän.

      Delete