, ,

Bye Bye Perth



Mä en voi uskoa, että tämä on viimeinen blogipäivitys, jonka naputtelen mun omalla Parkervillen sängyllä makoillen. Sain juuri viimeisteltyä pakkaamisen, ja nyt odottelen E:tä kotiin. Vielä pari tuntia, ennenkuin haetaan pojat koulusta, mulle viimeistä kertaa. Tämän jälkeen onkin sitten jo suuntana lentokenttä ja Indonesia. Ihan kamala fiilis sanoa heipat ihmisille, jotka on ollut niin suuri osa omaa elämää viimeisen puolen vuoden ajan. Toinen pojista oli muutama ilta sitten itkenyt mun lähtöä. Tavallan ihana tietää, että musta on oikeasti pidetty täällä niin paljon ja olen ollut suuri osa poikien elämässä. Toisaalta taas omatunto soimaa siitä, ku näkee kuinka raskaasti lapset mun lähdön ottavat. Onneksi tässä ei ole kuitenkaan kyseessä lopulliset hyvästit, vaan melko suurella varmuudella me kyllä vielä tavataan. Ainakin mä jätän tänne pahvilaatikollisen tavaroita, jotka olisi varmaan jossain vaiheessa syytä noutaa. :D

Ensimmäinen viikonloppu Perthissä/Australiassa. 
Mun viimeinen viikko oli kokonaisuudessa aivan ihana. Kotona meillä oli älyttömän kivaa, vaikka ihan perusarjesta olikin kyse. Oli ihanaa päästä viettämään kunnolla aikaa E:n kanssa pitkän tauon jälkeen. Poikien kanssa taas yritin tehdä mahdollisimman paljon meidän lempparijuttuja, vielä kun kerkesi. Viikonloppuna käytiin tyttöjen kanssa yliopistobileissä, tavattiin paljon kavereita. Käytiin myös kiertelemässä Fremantlea (yksi mun lempparipaikoista) ja Jennyn kahvilassa viimeistä kertaa aamukahvilla. Eilen vietiin E:n kanssa pojat trampoliinipaikkaan pomppimaan, jonka jälkeen käytiin vielä viimeistä kertaa lähipuistossa. Illalla, kun T tuli töistä, lähdettiin illalliselle lähipubiin. Kokonaisuudessa on ollut aivan ihanat viimeiset päivät. Ikävä on jo nyt aivan kamala, mutta onneksi tämän hetkisten suunnitelmien mukaan paluu ei ole kaukana.

Perth 
Tulen vielä postailemaan viime päivistä enemmän, mutta nyt haluavan vaan todeta, kuinka kiitollinen ja onnellinen mä olen tästä kuluneesta puolesta vuodesta täällä. Käteen on jäänyt tuhansia upeita muistoja, ja moni ihminen on löytänyt tiensä mun sydämeen. Vaikka lähtö tuntuukin nyt kamalalta, niin tiedän, että se on kuitenkin se oikea päätös tällä hetkellä. Joskus on vain aika jatkaa matkaa. Ja kyse ei tosiaan ole lopullisista hyvästeistä, vaan takaisin pääsee milloin vain. Kiitos. <3

Viimeinen viikonloppu Perthissä tällä kertaa.

2 comments

  1. mul tuli itku silmää eikä oo ees naistenviikot XD .... ihana <3 t.sonja

    ReplyDelete