,

Opiskelemaan Australiaan?

Näinhän tässä sitten kävi, että minäkin olen matkalla kaikista maailman kolkista takaisin Australiaan. Tällä kertaa lastenhoidon ja reppureissaamisen sijaan suuntana onkin yliopistoelämä ja viisumiakin irtosi kerralla kolmeksi vuodeksi. Mutta miten sinne Australialaiseen yliopistoon sitten päästään? Ajattelin nyt kasata pienen infopaketin aiheesta kiinnostuneille. Aiemmin olen Australiaan lähtöön liittyviä käytännön asioita sivunnut Au Pair postauksessani.

Miksi Australiaan?
Monet nuoret ja vanhemmatkin unelmoivat Australiaan muutosta. Etenkin talven pimeydessä on mukavaa leikitellä ajatuksella ikuisen kesän (NOT) ja kenguruiden maasta. Nuorten (18-30v) onkin onneksi Australiaan helppo suunnata. Ei muuta kuin Working Holiday viisumi netistä taskuun ja matkaan. Vaan entä jos pelkkä matkustelu ja työnteko ei kiinnosta, vaan halua opiskellakin olisi? Tai jos Working Holiday vuodet ovatkin jo takana päin, mutta Australian kaipuu ei ole ottanut sammuakseen. 

Opiskelu paikallisessa yliopistossa, tai muussa oppilaitoksessa on suhteellisen helppo vaihtoehto oleskeluluvan saamiseksi. Matkaan mahtuu vain yksi mutta: opiskelu Australiassa on aivan jumalattoman kallista. Asiasta ei tee helpompaa sekään, että maksut on maksettava lukukausi kerrallaan etukäteen, ja mitään hienoja valtion takaamia lainoja (kuten Isossa-Britanniassa) ei löydy. Rahat on siis järjestettävä itsenäisesti. Tämän vuoksi suosittelisin jokaisen miettimään kahdesti, kolmesti, tai oikeastaan tuhannesti, että onko se Australiaan opiskelemaan lähteminen kaiken sen rahan arvoista. Ihan oikeasti.


Mihin yliopistoon?
Vieläkin olet siis sitä mieltä, että Australiaan on lähdettävä? Selvä. Seuraava askel olisi löytää itselleen sopiva yliopisto. Pääsäännöllisesti Australian yliopistot ovat julkisia, mutta muutama yksityinenkin oppilaitos löytyy. Kouluja kannattaa verrata niin opetusalojen, hinnan, kuin tasonkin mukaan. Vaihtoehtoja on lukematon määrä ja niitä tulee punnita tarkkaan. Kaupungillakin on toki oma osansa koulun valinnassa, mutta älkää antako tämän vaikuttaa liikaa. Valitkaa koulu menestyksen (niin oman alasi kuin yleisen), sekä opetuksen tason, älkää sijainnin perusteella. En minäkään olisi Gold Coastille palaamassa, ellei sieltä olisi löytynyt omaan tilanteeseeni sopivin mahdollinen yliopisto. Minun kohdallani jo opetusalani rajasi mahdollisuuksia huomattavasti. Seuraavana rajauksena tulikin sitten hinta. Vaikka kuinka olisin halunnut muuttaa takaisiin Perthiin, ei UWAn lähes $10 000 kalliimpi lukuvuosimaksu  olisi mitenkään ollut mahdollinen.

Koulujen selaamiseen hyödyllisiä sivustoja on esimerkiksi Study In Australia ja Universities AustraliaKilroy on myös ihan kätevä, mutta muistakaa, että heidän sivuilla näkyvät vain heidän  yhteistyöyliopistonsa. Jos näistä ei vielä löytynyt vastausta, niin herra Google auttaa aina. 

Yliopistovaihtoehtoja kannataa etsiä useampi mahdollisuuksien tuplaamiseksi. Australiassa ei ole yhteishakujärjestelmää, vaan hakemukset toimitetaan suoraan oppilaitoksille. Rajoitusta siitä, kuinka moneen kouluun voit hakea, ei siis ole. Osa kouluista kuitenkin veloittaa maksun hakemuksen käsittelystä, joten mitä useampaan kouluun haet, sitä kalliimaksi se voi tulla. 


Hakuprosessi
Kun sopiva yliopisto on löytynyt on aika aloittaa hakuprosessi. Hakuprosessin voi hyvin aloittaa vuottakin ennen haluttua aloituspäivämäärää, mutta myöhemminkin ehtii. Lukuvuosi Australiassa alkaa helmikuussa, mutta joillakin kursseilla on myös toinen aloituspäivä heinäkuussa. Mikäli yliopistosi löytyy Kilroyn listoilta, voit halutessasi suorittaa hakemisen heidän avustuksellaan 50€ korvausta vastaan. Itse hain Kilroyn kautta, sillä heidän kautta hakiessani hakemukseen vaadittiin motivaatiokirje. Mikäli olisin hakenut suoraan yliopistolleni, en olisi voinut tätä kirjettä hakemukseeni liittää. Omalla kohdallani motivaatiokirje oli uskoakseni kaiken A ja O, joten 50€ korvaus oli mitätön summa. Kilroyn hakemusmaksu sisältää myös ylioppilas- ja lukion päättötodistusten englanninkieliset käännökset. Muut todistukset on  käännätettävä itsenäisesti.

Motivaatiokirje on yleensä noin yhden A4 pituinen täysin vapaa asiakirja, jonka tarkoituksena on myydä itsensä yliopistoon. Motivaatiokirjettä kirjoittaessa tulee unohtaa suomalainen vaatimattomuus, ja kehua itseään yli äyräiden. Tarkoituksesi on vakuuttaa yliopisto siitä, että heidän tulisi valita juuri sinut opiskelijakseen. Motivaatiokirjeessä voi avata koulutus ja työhistorian lisäksi matkustuskokemusta, harrastuksia ja yleisesti omaa persoonaa. Kirjeessä tulisi tuoda esille myös syyt, miksi haluat opiskella juuri kyseistä alaa kyseisessä yliopistossa. Mitä persoonallisempi motivaatiokirjeesi on, sitä paremmin hakemuksesi erottuu muiden joukosta. Studentialin sivuilta löytyy hyviä esimerkkikirjeitä eri opintoalojen mukaan.

Varsinainen hakemuslomake kouluihin oli melko yksinkertainen ja sisälsi lähinnä henkilötiedot, sekä tiedot aiemmista koulutuksista ja mahdollisesta työhistoriasta. Yhteen yliopistoon sai hakea kolmeen eri tutkinto-ohjelmaan. Hakemuksen liitteiksi edellytettiin  englanninkieliset viralliset kopiot todistuksista, sekä aiemmin mainitsemani motivaatiokirje. Itse ujutin hakemuksiini mukaan myös suosituskirjeen opinto-ohjaajaltani, vaikka sitä ei pyydetty. En itseasiassa tiedä, että lähtikö kyseinen kirje ikinä kouluille asti, vai nappasivatko Kilroyn tytöt sen hakemuksen välistä pois. 

Yliopistot edellyttävät todistusta riittävästä kielitaidosta. Yleensä tätä varten on suoritettava kielitesti (useimmiten IELTS), mutta osa kouluista hyväksilukevat tämän riittävän hyvällä ylioppilaskokeen tai lukion päättötodistuksen arvosanalla. Itse olin kirjoittanut englannista arvosanan M, ja se riitti kahdelle kolmesta yliopistovaihtoehdoistani kielitaitoni todisteeksi. Mikäli kielitesti vaaditaan, sen voi suorittaa myös hakuprosessin jälkeen, ennen opintojen aloitusta. Tällöin voit saada yliopistolta ehdollisen tarjouskirjeen, jossa edellytetään kielitestin suorittamista vaadittavin arvosanoin ennen tarjouksen hyväksyntää.


Rahoitus
Koulutus Australiassa ei ole edullista. Rahoitus on hyvä siis miettiä hyvissä ajoin, ja usein opiskelijat joutuvatkin sitä varten säästämään jopa muutaman vuoden etukäteen. Lukuvuosimaksut vaihtelevat niin koulun, kuin koulutusalankin mukaan. Omat opintoni maksavat  $28 000 vuodessa ja tutkinnon suunniteltu kesto on kolme vuotta.

Me suomalaiset olemme siinä mielessä etuoikeutettuja, että voimme saada Kelalta opintotuen, vaikka opiskelisimmekin ulkomailla. Omasta opintotuestani en ole vielä saanut päätöstä, mutta Kelan laskurin mukaan minun tulisi saada hieman alle 1250€/kk, sisältäen lainatakauksen jonka osuus on 700€/kk. Valitettavasti, kun Australiasta on kyse, ei tällä summalla pötkitä vielä pitkälle. Omaa rahoitusta on siis löydyttävä, joko omista säästöistä, vanhemmilta tai ulkopuolisesta lainasta. Apurahavaihtoehtoja kannattaa myös ehdottomasti tutkia ja hyvällä tuurilla ne voivat ratkaista osan rahoituksestasi.

Opiskelijaviisumilla saa Australian lakien mukaan tehdä töitä maksimissaan 40 tuntia kahden viikon aikana. Töitä on oman kokemukseni perusteella todella helppo löytää.  Loma-aikoina töitä saa tehdä rajattomasti.


Hyväksynnän jälkeen
Olet saanut hyväksymiskirjeen toivomastasi yliopistosta? Jippii! Aika siis pohtia vielä viimeisen kerran, että onko tämä varmasti se, mihin haluat rahasi uhrata. Mikäli vastaus on kyllä, niin ei muuta kuin tarjousta hyväksymään! Tässä vaiheessa tulee ensimmäinen kivulias rahoista irtautuminen, kun ensimmäinen lukukausimaksu sekä ulkomaisille opiskelijoille tarkoitettu pakollinen sairaskuluvakuutus tulee suorittaa. Maksu hoituu näppärästi Western Unionin kautta luottokorttimaksuna. Yliopistolle on lähetettävä kuitti maksusta ja allekirjoitettu kopio tarjouksen hyväksyntälomakkeesta. Tämän jälkeen yliopisto lähettää sinulle Confirmation of Enrolmentin, jonka tarvitset esimerkiksi viisumin hakuun. 


Ennen lähtöä
Opiskelijaviisumin hakeminen hoituu nettilomakkeella Australian immigrationin sivuilla. Mikäli et tunnusta olevasti terroristi, etkä ole jostain syystä velvoitettu terveydentilatutkimukseen (esimerkiksi aiemmin sairastetun tuberkuloosin vuoksi) on viisumin saanti läpihuutojuttu. Läpihuutojuttu josta veloitetaan $550. Oma viisumini ilmestyi sähköpostiini alle viiden minuutin sisällä hakemuksen lähettämisestä. 
Lentojen vahtaaminen kannattaa aloittaa heti tarjouksen hyväksynnän jälkeen parhaan tarjouksen saamiseksi. Nopeat syövät hitaat, joten useimmiten mitä aiemmin varaat, sitä edullisemman lennon saat.
Mikäli aikomuksenasi on hyödyntää Kelan tukia, nyt on oikea aika aloittaa myös kerjäyskirjeiden rustaaminen, joka sujuu näppärästi Kelan verkkopalvelussa.

Kun yllä olevat asiat ovat järjestyksessä, voit aloittaa panikoimisen siitä, että kuinkas monet biksut mahtuukaan matkalaukkuun, ja onko siellä Australiassa tarvetta toppatakille vai ei. (ON) Muista myös syödä ruisleipää vähintään seuraavan kolmen vuoden edestä.


Loppuun haluan vielä muistuttaa, että teksti on kirjoitettu täysin oman kokemukseni perusteella, ja käytännön asiat ja menettelyt voivat vaihdella yliopistojen välillä. Teksti koskee myös nimenomaan yliopisto-opintoja, ei esimerkiksi TAFEa, tai muita Australialaisia oppilaitoksia. Itse hain, ja tulin valituksi kolmeen yliopistoon, jotka olivat: Bond University, Griffith University ja University of Sunshine Coast. Näistä  valitsin siis Griffithin, jossa opintoni aloitan helmikuussa. Mikäli huomasit tekstissäni erheitä, puutteita tai muuta kommentoitavaa, on kommenttiboksi avoin ja kaikki palaute tervetullutta! Myös kysymyksiä saa ja pitää esittää, mikäli jokin jäi vielä epäselväksi.

PS: Kaikille asioista liikaa stressaaville ja itsensä epäilijöille tiedoksi: vaikka koulutodistukset eivät olisikaan sitä parasta A-luokkaa, niin puhumalla pärjää pitkälle. Totuus valitettavasti on se, että rahalla on valtaa ja ulkomaalaiset opiskelijat maksavat moninkertaiset summat paikallisiin verrattuna. Me olemme siis haluttua tavaraa ja pääsemme sisään usein australialaisia helpommin. Niin, ja rahasta vielä sen verran: minulla ei ole vielä mitään tietoa siitä millä meinasin seuraavat tutkintomaksuni pulittaa.

19 comments

  1. Mielenkiintoinen teksti! Innolla jään odottamaan postauksia sun opiskeluajoista. Mitä alaa sä lähet opiskelemaan? :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos palautteesta! Opintojuttuja tulee varmasti blogiin paljonkin kunhan sinne saakka päästään. Lähden opiskelemaan ympäristötieteitä ja kestävää kehitystä, luultavasti erikoistuen meren tutkimukseen. :)

      Delete
    2. Townsvillessa on James Cook University of North Queensland. Siella voi opiskella meren tutkimusta. Siella on myoskin Aims jossa saa kayda harjoittelemassa Ne kayvat koralliriutoilla tutkimassa.

      Delete
    3. Niin on, varmasti erittäin hyvä yliopisto sekin. :)

      Delete
  2. Oi vitsit D: Australiassa opiskelu ois niin unelmien täyttymys, mutta multa ei kyllä tollasia rahoja löydy mitenkään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin mäkin luulin ja luulen vieläkin. :) Tein pirusti töitä ja säästin rahaa etukäteen + sain vanhemmiltani jonkin verran ensimmäiseen lukukauteen. En myöskään vielä tiedä millä loput lukukaudet aion maksaa, mutta uskon että asia järjestyy tavalla tai toisella. :) Mahdollisimman paljon töitä ja tiukka budjetti siis edessä opiskeluaikoina.

      Mutta jos asiaa ei saa järjestymään, ainahan voi lähteä vaihtoon vuodeksi kotimaisesta yliopistosta. Tai lähteä suorittamaan vaikka maisterinohjelmaa myöhemmin, joka on sitten lyhyempi ja siinä mielessä edullisempi. :)

      Delete
  3. Tiedätkö kuinka vaikeita nuo kielitestit on? Kirjoitin Englannista A:n (olisi ollut B jos pisterajat ei oisi noussut niin huimastI) niin onko mitään mahdollisuuksia edes ajatella mitään tällaista? Motivaatiota kyllä riittäisi.
    Totta kai yo arvosanaa voi nostaa ja varmaan uudella panostuksella jopa C olisi mahdollinen.
    Oletkos opiskellut ennen tätä Suomessa yliopistossa?

    ReplyDelete
    Replies
    1. ainiin ja paljon tsemppiä opintoihin! on varmasti mahtava kokemus!

      Delete
    2. Apua koko ajan mieleen erilaisia kysymyksiä! Siitä vielä, kun olit au pairina ja lähdin ilman järjestöä pitikö sinun maksaa itse omat lentosi perheeseen ja takaisin?

      Delete
    3. Moi! Kielitestissä en itse ole ollut, mutta kyllä niissä aika hyvää kielitaitoa kavereiden puheiden perusteella vaaditaan. Se ei nimittäin riitä että sen kokeen läpäisee, vaan yliopistoilla on tietyt arvosanavaatimukset, jotka voi olla korkeatkin. Jos englanninkielesi todella on YO A tasoa, en sinuna lähtisi edes pohtimaan suoraan englanninkieliseen yliopistoon suuntaamista. Vaikka onnistuisitkin pääsemään sinne sisään, sinulle tulisi luultavasti vaikeuksia opinnoista suoriutumisen kanssa. Jos motivaatiota ja tahtoa tosissaan riittä, suosittelisin joko ulkomaille lähtöä (esim WH-viisumilla) tai ihan kotosuomessa ahkeraa englanninopiskelua, mahdollisesti myös tuon arvosanan korottamista. Sitten voisit hakea vaikka seuraavana vuonna, jolloin pohjataidot olisi paremmat. Missään nimessä ei kannata luovuttaa tai ajatusta hylätä! Jos tahtoa riittää, keino kyllä löytyy.

      Au pairina yleensä maksetaan lennot itse, mutta mulla kävi tuuri ja sain perheen suostuteltua kustannusten jakamiseen. Maksoin itse menolentoni, ja he maksoivat lentoni kun sieltä lähdin seuraavaan paikkaan. Kannattaa siis aina neuvotella perheen kanssa. Tsemppiä sulle myös, kyllä joku ratkaisu aina löytyy! Mulle saa aina laittaa viestiä jos tulee lisää kysyttävää. :)

      Delete
  4. Moikka!

    Hei mulla ois pari kysymystä liittyen tähän aiheeseen. Itse olen asunut nyt vuoden ulkomailla töitä tehden ja suunnitelmissani olisi hakea paikalliseen yliopistoon. Yliopistomaksut on hirmuisen kalliita ja päädyin Kelan sivuille selvittämään asiaa tarkemmin, että mihin tukiin olen oikeutettu. Sivuilla lukee seuraavasti koko tutkinnon suorittamisesta ulkomailla:


    "Voit saada opintotukea koko tutkinnon suorittamiseen ulkomaisessa oppilaitoksessa opiskelumaasta riippumatta, jos opintosi vastaavat tuettavia opintoja Suomessa. Lisäksi sinulla tulee olla ollut kotikunta Suomessa vähintään kaksi vuotta opintojen alkamista edeltävien viiden vuoden aikana ja oleskelusi ulkomailla tulee olla tilapäistä."

    Eli minua siis kiinnostaisi tietää, että miten sait täydet tuet Kelalta kun olet asunut Australiassa jo niin kauan? Itselleni on täysi mahdottomuus opiskella ulkomailla ilman Kelan tukia, mutta kuten ymmärsin en olisi niihin oikeutettu koska olen asunut jo vuoden ulkomailla...

    Kiitos jo etukäteen!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinkuin tuossa kopioimassasi tekstissäkin selkeästi sanotaan: "Lisäksi sinulla tulee olla ollut kotikunta Suomessa vähintään kaksi vuotta opintojen alkamista edeltävien viiden vuoden aikana ja oleskelusi ulkomailla tulee olla tilapäistä.". Eli ei haittaa vaikka olisi jopa kolme vuotta asunut jo ulkomailla. :)

      Opintolainan takaisin maksua en ole sen kummemmin vielä pohtinut, kun en tosiaan tiedä sitäkään, missä aion opintojen jälkeen asua ja mitä tehdä. Eiköhän se ihan sitten kansainvälisillä tilisiirroilla hoidu. :)

      Terveydenhuollosta mainitsin täss kirjoituksessakin, meidän on pakko ottaa OSHC vakuutus, joka kattaa perus terveydenhuollon. En ole vielä päättänyt, aionko tähän päälle ottaa matkavakuutusta vai en.

      Toivottavasti näistä oli apua ja jos on vielä muuta kysyttävää vastaan mielelläni. :)

      Delete
  5. ^^

    Ja vielä pari jatkokysymystä, eli tiedätkö miten käytännössä toimii maksaa opintolaina takaisin, jos jäätkin Australiaan vielä opiskelun jälkeen? Entä miten olet järjestänyt terveydenhuollon? Anteeks kunnon kysymystulva :D

    ReplyDelete
  6. Törmäsin tänään sun blogiin ja luin varmaan puolet sun postauksista läpi! Olin viime kesänä kesävaihdossa ausseissa ja palo takaisin sinne ei ole vieläkään sammunut! Suunnittelen nyt tässä pitäisikö mennä sinne suoraan opiskelemaan, au pairiksi vai working holidaylle. Sun blogi on niin ihana! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos ihanasta kommentist. :) Vaihtoehtojahan toki riittää, varmaan kannattaa ekaksi miettiä sitä että haluatko enemmän matkustella vai ihan vaan elellä normaalia elämää täällä. :)

      Delete
  7. Itse meinasin kanssa lähteä vielä opiskelemaan Ausseissa ja voi olla että vielä lähdenkin, mutta se rahamäärä kuumottaa. Itse kyllä käsittääkseni PR-viisumilla saisin siihen lainaa täältä, mutta aika hemmetin kauan sitä sitten maksaisi takaisin...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se riippuu paljon tutkinnon tasosta, alasta ja yliopistosta. Ei se toki missään ilmaista ole. Jos olet PR niin mun käsittääkseni sun pitäisi saada HECS elikkä valtion velalla ja takaisin maksu alkaa vasta opintojen jälkeen..? Itsekin pohdin muutamaan otteeseen tuota että tahdonko tosissaan ottaa niin suurta opintolainaa jota saa maksaa takaisin vuosia, mutta päädyin siihen että on se ehdottomasti sen arvoista, ja uskon että takaisinmaksu sujuu loppupeleissä aika iisisti omalla painollaan. :)

      Delete
  8. Hei törmäsin tähän kirjotukseen ja ihn mielenkiinnosta näin muutamaa vuotta julkasun jälkeen... Miten sitten päädyit maksamaan kustannukset ja miten opiskelu on sujunut ? (:

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heippa, yritän kirjoittaa tästä ihan kokonaisen postauksen lähikuukausina. :)

      Delete